Vieraskynä-artikkeli, kirjoittanut:

Marja blogista Kulta-Into. Kulta-Into kokoaa yhteen pienituloisen säästövinkit, ekologisuutta unohtamatta.

Korona on muuttanut monen suomalaisen rahatilannetta ja kulutuskäyttäytymistä. 

Tätä kirjoittaessa poikkeuksellisia aikoja on takana noin vuoden verran. 

Tässä kerron yhden pariskunnan tarinan siitä, miten korona vaikutti kulutuskäyttäytymiseen tuon vuoden aikana.

Asumismenot

Koronan takia 60 neliön asunto muuttui yht’äkkiä myös kahden ihmisen työtilaksi.

Korona ei vaikuttanut esimerkiksi jätemaksuihin, koska elämisemme ei synnytä juurikaan sekajätettä, ja kaiken muun voi viedä läheiselle hyötyjätepisteelle. 

Myöskään tiemaksut, kiinteistöverot tai lainanhoitokulut eivät kasvaneet, mutta sähkölasku kasvoi 31,77 %!

(sininen pylväs kuvaa vuoden 2020 ja harmaa vuoden 2019 sähkönkulutusta)

Sähkönkulutuksemme oli 1.4.2019–31.3.2020 6444 kWh, mutta ajalla 1.4.2020–31.3.2021 kulutimme sähköä 8491 kWh, eli 2047 kWh enemmän.

Koska sähkömme kokonaishinta on noin 0,12 €/kWh, tarkoitti tämä 245,64 euron lisäystä asumismenoihin.

Toki tilannetta tasapainottaa hieman työhuonevähennys.

Ruokamenot

Teemme joka päivä kotiruokaa, ja käytämme paljon hävikkiruokaa sekä kauppojen omia merkkejä. Aikaisemmin miehelle ostettiin evääksi töihin punalaputettuja eineksiä, nyt hänkin söi kotiruokaa lounaaksi.

Ruokakauppalasku ei muuttunut ensimmäisenä koronavuonna.

Laitamme yhteiselle tilille 277,50 euroa kuussa per naama. Tämä summa on riittänyt kahden ihmisen, kahden kissan, koiran ja kanojen ruokiin, vessapaperiin ja esimerkiksi puhdistusaineisiin niin vuonna 2020 kuin aikaisempinakin vuosina.

Ulkona syöminen väheni entisestään, mutta muutaman kerran haimme pizzat mukaan. Karkeasti arvioitu säästö on 150 € (normaalitilanteessa kahden kuukauden väliin intialaiseen ravintolaan, 30 €/kerta = 180 €; nyt 2 kertaa 15 euron pizzat mukaan = 30€).

Terveydenhoitomenot

Ihmiskontaktien minimointi taisi säästää kausinuhilta.

Meidän ei tarvinnut muistakaan syistä käyttää terveydenhoitopalveluita tai ostaa antibiootteja.

Yrittäjälle jokainen sairauspäivä voi tarkoittaa isoja tappioita. 

Vuonna 2020 en ollut sairaana päivääkään, mutta sairauslomapäiviä ei toisaalta ollut edellisenäkään vuonna. Siksi en laita tähän kohtaan mitään numeroa.

Kauneudenhoitomenot

Vuonna 2020 ei ollut häitä, hautajaisia, pikkujouluja, seminaareja, tapaamisia tai mitään tilaisuuksia, missä olisi tarvinnut esiintyä edukseen. Teams-palavereissa ei ole ollut pakko pitää kameraa päällä, joten ulkonäköön ei ole ollut tarvetta satsata.

En käynyt kertaakaan parturissa tai kampaajalla. Ostin vain yhdet kympin farkut alennuksesta riekaleiksi kuluneiden tilalle.

Meikkipussi sai olla rauhassa. Tokmannilta tarttui mukaan 5 euron ripsiväri, mutta käyttämättä sekin on jäänyt.

Farkut + ripsari maksoivat yhteensä 15 euroa.

Normaalitilanteessa olisin käynyt ainakin kerran parturissa (35 euroa) ja ostanut sen uuden takin alennuksesta (45 euroa). Todennäköisesti olisin käynyt myös ainakin kerran kasvohoidossa (55 euroa). 

Mies ajaa hiuksensa itse, joten hänellä ei normaalistikaan ole minkäänlaisia kauneudenhoitomenoja. 

Säästö oli siis 120 €.

Harrastusmenot

Jotta jaksaa tehdä työtä, on oltava jotain sen vastapainoksi. Yrittäjä (ei kuitenkaan toiminimiyrittäjä) saa 400 € liikunta- ja kulttuuriedun. 

Normaalitilanteessa olisin käyttänyt vähintään tuon summan teatterilippuihin, joogaan ja konsertteihin. Nyt ostin 46 € elokuvalippuja, ja niistä on edelleen käyttämättä neljä viidesosaa. 

Mies saa työantajaltaan 200 € harrastusrahaa, oli korona tai ei. Harrastusmahdollisuuksien puutteesta tämä etu jäi lähes kokonaan hyödyntämättä.

Säästöksi voi laskea ainakin 354 € + bensat lähimpään kaupunkiin (25 km suunta).

Matkustamiseen liittyvät menot

Matkustaminen on aina ollut suurimpia rahareikiäni, ja ikäväkseni minun täytyy todeta kuluttaneeni melkoisesti luonnonvaroja lento- ja automatkoillani.

Vuonna 2019 käytin työ- ja vapaa-ajan matkojen yhdistelmiin noin 7 700 €. Kun ottaa huomioon ne päivät, mitkä jouduin (tai sain) matkustamisen takia olla pois töistä, puhutaan noin +3000 eurosta. 

Voidaan siis sanoa, että matkustelu vei rahojani vuonna 2019 noin 10 700 euroa (olen järkyttynyt tätä nyt laskiessani!).

Vuonna 2020 en matkustanut mihinkään, enkä pitänyt päivääkään kevät-, syys- tai kesälomaa. Joululomaa pidin yhden päivän. Loma ei tunnu lomalta, jos sen joutuu viettämään työpaikallaan, ja minun kotini on myös työpaikkani…

Mies matkusti vain töiden merkeissä vuonna 2019. Vuonna 2020 ei hänelläkään ollut työmatkoja, eikä myöskään kesälomaa.

Näin ollen voidaan laskea minun säästäneen noin 10 700 euroa.

Autoon liittyvät menot

Aikaisempina vuosina miehen auton mittariin on kertynyt noin 1500 kilometriä kuussa, eli vähintään 18 000 kilometriä vuodessa.

Vuonna 2020 yksityisautoa käytettiin lähinnä kauppareissuun (noin 50 km kerran viikossa, noin 2600 kilometriä vuodessa).

Jos ja kun auto vie 6 litraa satasella, kului bensaa aiemmin noin 1080 litraa vuodessa. Aikaisemmin haimme bensan Venäjältä, joten polttoaineeseen kului ainakin 540 € vuodessa (litrahinta Venäjällä noin 0,50 €). Lisäksi tarvittiin noin 80 euron viisumi, jolloin polttoainekuluiksi voidaan laskea 620 €. 

Koronavuonna ajoa tuli vain noin 2600 kilometriä, mutta bensasta piti maksaa noin 1,50 € litra. Noin 156 litraa tämän hintaista bensaa tarkoittaa 234 euron kuluttamista. Viisumia ei tarvittu.

Säästö on tämän karkean laskutoimituksen jälkeen noin 386 euroa.

Auton katsastus- ja vakuutuskulut ovat samanlaiset, käyttipä autoa paljon tai vähän. Auton öljyt on vaihdettava kerran vuodessa – ellei aja vielä enemmän kuin mies. 

Renkaat kuluvat sen verran hitaasti, että niiden kulumista en tässä suuntaa antavassa laskelmassa ottanut huomioon. Autossa ei ole lainaa, mutta työpaikka pyytää autohallipaikasta 500 euroa vuodessa.

500+386 euroa tarkoittaa noin 886 euron säästöä.

Säästyikö sitä rahaa vai ei?

Koronan vaikutus kulutuskäyttäytymiseen oli meidän kahden hengen taloudessamme noin 11 964 euron säästö vuodessa.

Jos lasketaan pois matkustamisen osuus (normaalisti en todellakaan matkusta noin paljoa, en edes työasioissa), on säästö huomattavasti pienempi: vain 1 264,36 €.

Säästöt syntyivät pääasiassa työmatka-autoilun vähenemisestä ja kodin ulkopuolisten harrastusten loppumisesta. 

Ainoa lisääntynyt kuluerä oli sähkön kulutus, olihan tietokoneita päällä kaksin kappalein, ja vettä sekä keittiön kodinkoneita kulutettiin kahden ihmisen toimesta ihan koko päivän ajan. 

Myös 35 asteen pakkaset alkuvuonna 2021 vaikuttivat sähkönkulutukseen, sillä vanha ilmalämpöpumppu lakkaa toimimasta jo -25 asteessa. Silloin on otettava käyttöön sähköpatterit, ja kanalaan on vietävä lisälämmitin infrapunalampun seuraksi.

Voisin edelleen tinkiä kuluttamisestani huomattavasti, ja siten saisin kasvatettua tulojen ja menojen välistä erotusta – eli sitä summaa, minkä voi kanavoida säästämiseen ja sijoittamiseen.

Koronan aiheuttama poikkeusaika on osoittanut minulle ainakin sen, että ilman kodin ulkopuolisia harrastuksia ja lomia voi pärjätä, ja ettei autolla tarvitse ajaa kuin kerran pariin viikkoon. Nyt pitää vain opetella lomailemaan kotioloissa, sillä vuonna 2020 valitsin lomien pitämättä jättämisen, koska en uskonut voivani rentoutua ilman maiseman vaihdosta.

Vieraskynä-artikkeli, kirjoittanut:

Marja blogista Kulta-Into. Kulta-Into kokoaa yhteen pienituloisen säästövinkit, ekologisuutta unohtamatta.

Jos olet bloggaaja ja haluat myöskin julkaista sisältöäsi blogissani, lue ohjeet tästä linkistä.