Miten korkoa korolle ilmiö toimii käytännössä?
Olen aiemmin kertonut lyhyesti, mitä korkoa korolle ilmiö tarkoittaa. Tässä postauksessa perehdymme siihen paremmin konkreettisten esimerkkien avulla.
Esimerkeissä käytetään kahdeksan prosentin vuosituottoa, joka on Helsingin pörssin keskimääräinen tuotto. Esimerkeissä käytetty Nordnetin korkoa korolle laskuria sekä Rikas Erakko -blogin laskuria.
Esimerkki 1
Sijoitat 20 vuotiaana kesätyörahoista kertasummana 2000 euroa. Jätät tuon summan kasvamaan korkoa eläkeikään asti, etkä tee tuona aikana enää muita sijoituksia.
60 vuotiaana sinulle on kertynyt jo 43 449 € ja 70 vuotta täytettyäsi summa on jo 93 803 €. Eli 40 vuodessa sijoittamasi summa olisi muuttunut yli 20-kertaiseksi ja 50 vuodessa yli 46-kertaiseksi.
2000 euroa olisit voinut nuoruudessa tuhlata johonkin turhaan, joka tuo iloa vain pieneksi hetkeksi. Tai sijoittamalla tuon rahan voit nauttia taloudellisesti turvatuimmista eläkepäivistä. Harva nuori haluaa vielä ajatella eläkepäiviä, vaan elää tässä ja nyt. Loppujen lopuksi 2000 euroa on kuitenkin todella pieni summa nyt, mutta vuosien päästä saamasi 90 000 onkin jo todella iso summa.
Esimerkki 2
Sijoitat lapsellesi syntymästä saakka joka kuukausi 50 euroa siihen asti, kunnes hän tulee täysi-ikäiseksi. 18 vuoden kuluttua hänellä on siis jo kasassa yli 22 000 euroa. Tämä on melko kiva pesämuna käytettäväksi esimerkiksi asunnon ostoon tai muuhun tarpeelliseen.
Kannattavinta tietysti olisi opettaa lapsi itsekin sijoittamaan, jolloin hän ei välttämättä tuhlaisi vielä rahojaan. Jos hän jatkaisi itse laittamaan myös sijoittamista 50€/kk, olisi hän 64-vuotiaana jo miljonääri.
50 euroa kuukaudessa ei ole iso summa, mutta tarpeeksi pitkällä sijoitusajalla silläkin pääsee miljonääriksi.
Esimerkki 3
Oletetaan, että aloitat sijoittamisen 18-vuotiaana ja sijoitat säännöllisesti joka kuukausi 100 euroa. Ensimmäinen miljoonasi on kasassa 55 vuoden kuluttua, eli täytettyäsi 73.
Jos pystyt kuitenkin säästämään 150 euroa kuukaudessa, on miljoona kasassa jo 68 vuotiaana.
Eli sijoitettava summa toki vaikuttaa lopullisen pääoman suuruuteen. Mutta tätäkin merkittävämpi tekijä on aika, jonka näemme seuraavassa esimerkissä.
Esimerkki 4
Aloitat sijoittamisen 20-vuotiaana ja sijoitat 220 euroa kuukaudessa. 60-vuotiaana sinulla on kasassa noin 680 000€.
Kaverisi aloittaa sijoittamisen vasta 30-vuotiaana. Jos hän haluaisi päästä samaan summaan 60-vuotispäivään mennessä, olisi sijoitettavan summan oltava 500 euroa kuukaudessa. Eli hieman yli kaksi kertaa suurempi.
Näin ollen kannattaa ehdottomasti hyödyntää ajan tuoma etumatka. Mitä nuorempana aloitat, sitä pienemmillä summilla pääset tavoitteeseesi.
Esimerkki 5
Jos päätät aloittaa sijoittamisen 20-vuotiaana ja sijoitat 500 euroa kuukaudessa 10 vuoden ajan. Tämän jälkeen perhe-elämän kulut yllättävät, eikä sinulla ole enää varaa sijoittaa. Jätät kuitenkin aiemmin sijoittamasi rahat kasvamaan korkoa, jolloin sinulla on 60-vuotiaana kasassa jo miljoona. Vaikka siis unohtaisit sijoittamisen kokonaan 30 vuodeksi, kasvavat aiemmin sijoittamasi rahat huimasti korkoa.
Oletetaan taas, että kaverisikin innostuu sijoittamisesta. Mutta taas hän alkaa sijoittamaan vasta 30-vuotiaana. Hän sijoittaa joka kuukausi samat 500 euroa aina 60-ikävuoteen asti. Tällöin hänellä on kasassa noin 700 000 euroa.
Vaikka hän siis sijoitti paljon enemmän rahaa kuin sinä, on pääomasi silti suurempi. Sinun aiemmin sijoittamasi rahat tekivät kaiken työn puolestasi.
Kuten näistä esimerkeistä opimme, parasta on aloittaa sijoittaminen mahdollisimman aikaisin. Kuten vanha sanonta kuuluu, paras aika aloittaa oli eilen, toiseksi paras aika on tänään.
Ei siis kannata murehtia sijoitussummien pienuuttaa tai sitä ettei joka kuukausi pystyisi säästämään tai sijoittamaan. Pääasia on, että aloitat. Vaikka välillä sijoittaminen jäisikin kokonaan, kasvavat aiemmin sijoittamasi rahat silti korkoa.
Tutustu ihmeessä itsekin Nordnetin laskuriin, jolla näet millaisilla sijoitussummilla pääset tavoitteeseesi.
Lue myös:
Milloin kannattaa aloittaa sijoittaminen?
Miten aloittaa osakesijoittaminen?
*postaus sisältää affiliate-linkkejä
Kyllähä se toimii teoriassa. Pankit ja niihen laskurit vaan eivät laske osakeromahduksia, eivätkä lamoja. Ennemminkin unohtavat ja näin suojaavat oman toimintansa. Voin sanoa oman sijoitushistorian perusteella näin, kummiskin sijoitellut n,25 vuotta. Pari vuotta sitten tuli pankin ja vakuutusyhtiön tarjous sijottaa vakuutussäästo rahat rahastoihin. Epäilin jo sitä silloin. Hauskinta siinä oli ettei metsärahastoihin voinut sijoittaa? Nekun olisi ollut turvallisin vaihto ehto. Nyt nuo rahastosijoitukset ovat jo syöneet sijoitusarvoa 10% vuodessa. Pankki oli laittanut noihin säännön 3 vuodeksi, niin ettei kannata nostaa(nostopalkkio 1-30%) ja sijoittaa uudelleen. Varmaan ihmisillä oli Suomisalamalla niin paljon rahaa makaamassa ja ne piti saada liikkeelle. Niimpä nyt katson kolme vuotta ja myyn sen jälkeen ihan kaikki sijoitukseni pois. Kannattaa todella tarkkaan harkita mitä rahoillaan tekee. Hyötyjä on aina pankki.