Tällä viikolla käytiin instagramtililläni @kukkaronrouva hyvää keskustelua aiheesta miten yhteiset kulut jaetaan parisuhteessa. Olen aikaisemminkin kirjoittanut aiheesta blogiin, mutta nyt ajattelin vielä kirjoittaa uuden kattavamman postauksen.

Meillä on yhteiset rahat

Kuten olen aiemminkin kertonut, meillä on täysin yhteiset rahat. Molemmilla on toki omat tilit ja sitten on yhteinen käyttötili. Kaikki rahat silti mielletään yhteisiksi, vaikka omatkin tilit löytyy. Omille tileille menee molempien tulot, mutta niihin ei ole kortteja. Näistä sitten siirretään rahaa yhteiselle tilille, josta kaikki ostokset tehdään. Ei olla jaksettu erikseen lopettaa omia tilejä tai antaa niihin toiselle oikeuksia. Omat tilit on vain rahan läpimenoreittejä, josta sitten siirretään rahaa yhteiselle tilille tai säästöön/sijoituksiin. Riittää että yhdessä tiedostetaan että kaikki rahat on yhteisiä.

Lisäksi tämä järjestely helpottaisi asioita, jos toiselle sattuisi jotain. Olen kuullut ikäviä kokemuksia, joissa toinen puolisoista on menehtynyt ja toinen ei ole päässyt sen jälkeen yksin käyttämään yhteistä tiliä. Joten ehkä on hyvä että on varuiksi joku tällainen back up, ettei olla vain yhden yhteisen tilin varassa. 

Meille yhteiset rahat oli aina molemmille jotenkin itsestäänselvyys. Ollaan molemmat kasvettu perheissä, joissa rahat oli yhteisiä. Joten ehkä sen perusteella tämä on meille luonnollisin tapa. Tästä ei ole ikinä tarvinnut väitellä vaan ihan yhdessä päädytty tähän molempia miellyttävään ratkaisuun. Ei kumpikaan haluttaisi hoitaa raha-asioita mitenkää muulla tavalla. 

Yhteinen yritys Perhe Oy

Minun mielestä kun ollaan perhettä, niin kaikki on yhteistä. Myös rahat. Mielestä olisi tosi outoa, että olisi erilliset rahat. Silti tiedostan, että se toimii monella. Ihmiset on erilaisia. Perheet on erilaisia. Rahankäyttötavat on erilaisia. Toisilla toimii toiset jutut, ja se on ok. Joten nämä seuraavat jutut on vain ja ainoastaan meidän ajatuksia ja sopii meidän tilanteeseen. En todellakaan arvostele kenenkään muun valintoja tai tapoja hoitaa asioita. (Pakollinen disclaimer tähän alkuun)

Meillä oli yhteiset rahat jo ennen lapsia, mutta varsinkin nyt lasten myötä se olisi ihan ehdottomuus. Elämä olisi aika paljon hankalampaa jos rahat olisi erilliset ja pitäisi jotenkin jakaa kuka maksaa mitäkin ja kenen elintason mukaan perhettä elättäisi. Olisi kauheata, jos paremmin tienaava osapuoli haluaisi tehdä ja ostaa kaikkea kallista, mutta toisella ei olisi varaa. Sitten saisi tapella kuka maksaa mitäkin. Kaikkea saisi olla laskemassa ja jakamassa reilusti, ja sitten pitäisi vielä huolehtia että molemmille jää rahaa säästöön. 

Mielestäni puoliso on perhettä siinä missä lapsetkin. Tottakai haluan jakaa perheeni kanssa kaiken. Puoliso on ihminen, jonka olen itse valinnut tähän rinnalle. Miksi en muka haluaisi jakaa hänen kanssaan kaikkea? Jos kaikki on erillistä ja lasketaan tarkkaan molempien omat kulut, niin miten tämä sitten erois esim. kaverisuhteesta? Raha on yleensä muutenkin vaikea aihe ja tuo paljon ongelmia ihmisille. Miksi siis myös perheen sisällä tästä pitäisi tehdä vaikeaa ja varta vasten hakea ongelmia. 

Yhteiset rahat toimii mainiosti silloin kun kuluttaminen on suunnilleen samanlaista ja arvot on samat. Koetaan samat asiat tärkeiksi ja halutaan pihistää tai panostaa samoissa asioissa. Kummallakaan ei ole kalliita harrastuksia tai mitään muitakaan suurempia omia menoja.

Lisäksi toisen jäädessä kotiin lasten kanssa, ei tarvitse erikseen yrittää kompensoida tulonmenetystä. Yhdessä elätetään koko perhettä.

LUE MYÖS: LAPSIPERHEEN KULUJEN JAKAMINEN – MITEN JAKAA PERHEVAPAIDEN KUSTANNUKSET REILUSTI

Olemalla kotona lasten kanssa mahdollistan puolisolleni töissä käynnin, jolloin osa hänen tienaamistaan rahoista kuuluu myös minulle. Mielestäni olisi epäreilua, että mies tekisi pitkiä työvuoroja viikonloppuisin ja hän itse saisi vain nauttia rahoista, samalla kun minä kuitenkin hoidan kotia.

Ja sama toisinpäin. Mies mahdollistaa myös minulle blogityöskentelyn, jolloin voin tienata meille lisää rahaa. Lisäksi mies on usein auttanut minua tekstien, valokuvien tai excelin kanssa, joten pitäisikö minun sitten maksaa hänelle erikseen palkkaa jos tulot olisivat vaan minun. Tässä tehdään monia asioita yhdessä, joten myös tulot jaetaan. Pyöritetään vähän kuin yritystä Perhe Oy yhdessä. Molemmat laittaa tähän oman panoksensa ja tuotot ovat yhteisiä. 

Ei riitaa rahasta

En muutenkaan pidä ajatuksesta, että on erikseen sinun rahasi ja minun rahasi, sinun säästösi ja minun säästösi. Raha on perheen yhteinen asia ja sitä käytetään perheen yhteiseen kulutukseen ja säästämiseen. 

Haluan, että rahasta puhutaan avoimesti ja minusta olisi todella outoa, jos en tietäisi mitä puolisoni tienaa tai mihin kuluttaa. Yhteiset rahat mahdollistavat siis avoimuuden. Näin myös rahasta ja taloudesta tulee puhuttua enemmän. Rahoja mietitään, suunnitellaan ja lasketaan yhdessä. Yhdessä mietitään mihin kulutetaan ja miten rahaa voisi ansaita lisää. Mahdollistetaan toisen tienaaminen ja tuetaan siinä. Autetaan kaikin keinoin molempia tuomaan oma panoksensa yhteiseen talouteen.

Voisin ajatella erillisten rahojen aiheuttavan vain katkeruutta ja kateutta. Toinen “pääsee” töihin tienaamaan rahaa itselleen, kun toinen on kotona lasten kanssa. Toisella on varaa ostaa itselleen kaikkea kivaa, kun toinen joutuu elämään tiukalla budjetilla. 

Jos rahat olisivat erillisiä, yhteisistä hankinnoista pitäisi keskustella tarkemmin, että kumpi maksaa, tuleeko hankinta molempien käyttöön jne. Voisi helposti syntyä riitoja, kun toinen ei haluaisikaan osallistua johonkin yhteiseen hankintaan. Pitäisi aina keskustella mikä hankinta on yhteistä, mikä erillistä ja missä suhteessa kustannukset jaetaan. 

Myös niinkin perusasiasta kuin ruoasta voisi tulla riitaa, jos toinen söisikin huomattavasti enemmän ja kustannukset eivät jakautuisi reilusti. Monesta muustakin tavarasta voisi tulla ongelma, kun toinen ajattelisi “en käytä tuota, en maksa”.

Yhteisten rahojen myötä molemmista on tullut kriittisempiä kulutuksen suhteen. Kumpikaan ei halua tuhlata yhteisiä rahoja turhuuksiin. Mies ainakin sanoi, että jos rahat olisi täysin omat tulisi ostettua enemmän omia juttuja. Mutta yhteiset rahat tuovat jotenkin enemmän harkintaa ja kontrollia, jolloin turhat ostokset jäävät pois. Mies ainakin sanoi tämän olevan erittäin hyvä ratkaisu ja vähentävän hänen impulsiivista rahankäyttöä.

Myös yhteinen excel, jossa seuraamme kulutusta, toimii ennaltaehkäisevästi. Kun kaikki kirjataan ylös, häviää kummasti hinku ostella kaikkea turhaa. Kukaan ei jaksa sitä vaivaa kirjata jokaista pikkuostosta eikä sitten vuoden lopussa ole kiva katsella yhteenvetona kuinka paljon on taas käyttänyt turhuuksiin.

 HANKI SINÄKIN KATTAVA TYÖKALUPAKETTI AVUKSI TALOUDEN BUDJETOINTIIN JA SEURANTAAN.

Jos rahat olisivat erilliset, tuntuisi että rahaa on jotenkin vähemmin. Kun kaikki on yhteistä, tuntuu että kaikkea on enemmän. Yhteisillä tuloilla on myös helpompi sijoittaa, sillä sijoitussummat voivat olla isompia. Näin pääoma kasvaa nopeammin ja tuo enemmän tuottoa.

Sijoitukset eivät voi olla virallisesti yhteisiä mm. verotuksen takia. Meillä on siis molempien nimissä arvo-osuustilit. Hallinnoimme kuitenkin sijoituksia yhdessä ja miellämme ne täysin yhteisiksi.

Tällä hetkellä mies tienaa enemmän rahaa, mutta minä hoidan pääasiassa sijoittamisen. Molemmat siis tavallamme panostetaan yhteisen omaisuuden kartuttamiseen. Ilman minun kiinnostusta ja ajankäyttöä aiheeseen, rahat saattaisivat vain maata tilillä. Eli mies tienaa ja minä laitan tienatut rahat tuottamaan entistä enemmän rahaa.

Entä jos tulee ero?

Meillä ei myöskään ole avioehtoa, joten eron tullessa varallisuutemme jaettaisiin tasan molempien kesken. Usein avioehtoa ei tehdä, koska sitä ei muisteta tai jakseta, mutta meille tämä on ollut ihan tietoinen päätös. Kummallakaan ei ollut juurikaan varallisuutta kun menimme naimisiin. Omaisuus on siis yhdessä kerrytetty. 

Olen ollut vuosia kotona lasten kanssa ja mies on saanut tienata töissä. Tämän vastapainoksi mies on taas auttanut minua blogihommissa ja mahdollistanut minulle sivutoimisen yrittäjyyden ja sen avulla tienaamisen. Molemmat olemme panostaneet omilla tavoillamme yhteisen omaisuuden kartuttamiseen, joten eron tullessa olisi reilua että kaikki menisi tasan. 

Tällä tavalla varmistamme, että rahat ovat oikeasti yhteisiä ja että kumpikaan ei jää taloudellisesti epäreiluun asemaan. Jos rahoja teoriassa käytettäisi yhdessä, mutta silti vain varallisuus olisi toisen nimissä ja avioehto sulkisi pois toiselta avio-oikeuden, saattaisi toinen jäädä puille paljaille.

Olemme toki miettineet, että voisimme kuitenkin tehdä avioehdon, jossa suljettaisiin pois esimerkiksi perinnöt. Jos jompikumpi perisi vaikka suvun mökin, niin sitä emme halua lähteä jakamaan. Lisäksi olemme harkinneet testamentin tekemistä, jotta voitaisiin suojata lesken taloudellinen asema varsinkin jos lapset ovat vielä pieniä.

Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Jäikö jotain kysyttävää? Miten teillä jaetaan kustannukset? Onko kaikki yhteistä vai onko teillä erilliset rahat?

Voit myös tulla Instagramiin keskustelemaan aiheesta -> @kukkaronrouva