Miten meillä on jaettu perhevapaat? Ja muita ajatuksia perhevapaiden jakamisesta
Tuoreessa Talouselämä kolumnissa kirjoitin perhevapaista ja suhtautumisesta niihin.
Tekstejäni julkaistaan reilu kuukauden välein. Kolumneissa käsittelen sijoittamisen ja oman talouden hallinnan aiheita omista näkökulmistani. Tiivistelmä kolumnista julkaistaan itse lehdessä ja varsinainen pitkä teksti sitten Talouselämän nettisivuilla.
Lue myös aiemmat kolumnini:
TALOUSELÄMÄ-LEHDEN KOLUMNI: RIITTÄÄKÖ OMA TYÖELÄKE?
TALOUSELÄMÄ-LEHDEN KOLUMNI: ET TARVITSE RIKASTA PRINSSIÄ – KAIKILLA ON MAHDOLLISUUS VAURASTUA
TALOUSELÄMÄ-LEHDEN KOLUMNI: NUMEROTAITOJA TARVITAAN NYT
TALOUSELÄMÄ-LEHDEN KOLUMNI: SIJOITTAJAN EI TARVITSE OLLA SEPPÄ SYNTYESSÄÄN
TALOUESELÄMÄ-LEHDEN KOLUMNI: MIKSI MUUTOS VAATII KRIISIN?
Kolumnissa yritän tuoda hieman uutta näkökulmaa ankeisiin asenteisiin perhevapaita kohtaan. Lasten kanssa kotiin jäänti ei aina tarkoita syrjintää, menetettyjä uramahdollisuuksia, pieniä tuloja, olematonta eläkekertymää ja taloudellisesti epävarmaa aikaa. Perhevapaiden aikana voi oppia myös monia hyödyllisiä taitoja kuten läsnäolo, kuunteleminen, empaattisuus, ristiriitatilanteiden ratkominen, kärsivällisyys, määrätietoisuus ja organisointikyky. Näistä on varmasti hyötyä työelämässä ja muutenkin perhevapailta palannut vanhempi voi olla entistä motivoituneempi työntekijä.
Tekstissä sivusin myös tasa-arvoista vanhemmuutta ja olen ennenkin kertonut tukevani perhevapaiden tasaisempaa jakamista. Eli tästä päästäänkin tämän blogipostauksen sisältöön, eli mitä mieltä olen perhevapaiden jakamisesta ja miten meillä on vapaat jaettu. Ajattelin tämän olevan hyvä kohta selittää auki ajatuksiani ja meidän valintoja ja perusteluja niiden takaa, sillä yleinen mielipiteeni ja kuitenkin meidän käytännön toteutus on jonkin verran ristiriidassa. 😀
Lue myös: Maailman paras työ. Ajatuksiani äitiydestä
Ajatuksia perhevapaiden jakamisesta
Olen varsinkin somessani (@kukkaronrouva) puhunut yleisesti tasa-arvon ja uuden perhevapaauudistuksen puolesta (ja teinkin tästä viime vuonna jopa Kelan kanssa yhteistyön). Lähtökohtaisesti kannatankin perhevapaiden tasaisempaa jakamista ja asennemuutoksia yhteiskunnassa.
Olen tätä mieltä siis yleisellä yhteiskunnan tasolla. Silti toivon, että jokaisella perheellä olisi oikeus itse päättää juuri heille sopiva tapa jakaa perhevapaat. Tiedän tämän vain olevan vaikea asia, ja usein perhevapaat silti jaetaan perinteisellä tavalla sen enempää välttämättä edes asiaa ajattelematta. Ehkä siis todella tarvitaan yhteiskunnan rakenteellisia muutoksia.
Joten vaikka kannatankin perhevapaiden tasaisempaa jakamista, niin melkein jopa hävettää kertoa, että meillä ei ole silti jaettu perhevapaita tasan. Mies on toki pitänyt kaikki isyysvapaapäivät, mutta muuten minä olen molempien lapsilla käyttänyt kaikki vanhempainvapaapäivät ja ollut hoitovapaalla yksin.
Eli meillä on 3 ja 1 vuotiaat lapset, ja ekalle äitiyslomalle jäin 09/19 ja siitä saakka olen ollut kotona ja aion palata työelämään vasta syksyllä 2023 kun toinen lapsi on kaksivuotias (esikoinen on nyt 50% päivähoidossa).
Eli miksi meillä ei ole jaettu perhevapaita tasan?
Vaikka näyttää siltä, että olemme vain ajautuneet tähän malliin, jossa äiti pitää kaikki vapaat, niin meille tämä oli kyllä tietoinen päätös. Ollaan keskusteltu asiasta ja tiedostamme eri mahdollisuudet. Meidän kohdalla tämä oli kuitenkin järkevin ratkaisu.
Mies oli aiemmin vuorotyössä eli teki 4 pitkää työpäivää (12,5h) ja oli sitten 6 päivää vapaalla. Tämä oli ehkä se tärkein syy miksi koettiin, että miehen ei ole järkevää käyttää vanhempainvapaapäiviä. Jotenkin päiviä olisi mennyt enemmän ”hukkaan” kun osa päivistä olisi osunut muutenkin vapaapäiville. Tästä syystä minun oli perus ma-pe työrytmissä järkevämpi käyttää vapaita. Saimme näin enemmän irti vapaapäivistä, koska mies oli muutenkin paljon kotona ja osallistui lasten hoitoon.
Lisäksi minä halusin enemmän paussia työelämästä. En kokenut työtäni niin merkitykselliseksi ja perhevapaat antoivat minulle kaivattua taukoa työelämästä ja samalla mahdollisuutta toteuttaa tätä sivutyötäni. En usko että olisin ehtinyt/jaksanut panostaa tähän sivutoimiseen yrittäjyyteeni mikäli olisin palannut jo palkkatöihin. Myöskään täysipäiväiseksi yrittäjäksi en olisi uskaltanut lähteä (eikä se olisi ollut taloudellisesti järkevää). Niinpä meille kaikista järkevin ratkaisu oli, että minä jään kotiin hoitamaan lapsia ja samalla pystyn toteuttamaan tätä omaa juttuani ja etsimään tulevaisuuden urasuuntausta. (sivuhuomiona tähän, että tämä asia ei ole vieläkään selvinnyt!)
Tämän lisäksi voin myös myöntää sen, että minä ihan oikeasti nautin kotiäitinä olemisesta. Rakastan hääräillä kotona ja puuhastella kaikkea lasten kanssa. En voisi sietää ajatusta, että en näkisi lapsiani lähes koko päivänä viitenä päivänä viikossa. (Toki tämäkin on edessä kunhan vähän kasvavat.) Mutta mulle yhteinen aika perheen kanssa on arvokkaampaa kuin mikä tahansa rahasumma ja mahdollinen tulonmenetys. Tämä siis sivuhuomiona siihen miksei meillä ole laitettu lapsia aiemmin päivähoitoon.
Usein perhevapaiden kasautumista äidille perustellaan taloudellisin syin. Eli että suurempi palkkaisen, usein isän, ei kannata kotiin jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös parempi tuloisen kannattaa pitää osa perhevapaista sillä verotus tasaa eron. Tästä syystä kannattaisi oikeasti laskea perhevapaiden vaikutus perheen taloudelle.
Nyt myös kela on tuonut sivuilleen laskurin, jossa tätä asiaa voi vertailla!
Ja lue tästä tarkemmin aiheesta.
Me emme kuitenkaan tehneet päätöstä taloudellisella perusteella. Täytyy jopa myöntää, että emme tehneet ollenkaan taloudellisia laskelmia perhevapaiden jakamisesta. Meidän päätöksemme syntyi muista syistä kuten edellä mainittu.
Mutta kuten meidänkin tilanne osoittaa, aina ei todellakaan ole kyse taloudellisista syistä tai yleisistä asenteista miksi äiti jää kotiin. Kunhan asiasta keskustelee puolison kanssa ja ottaa huomioon kaikki seikat.
Mutta vaikka me jaoimmekin perhevapaat samalla tavalla kuin suurin osa perheistä, eli vain äiti hoitaa lapsia kotona, niin kannatan silti ehdottomasti muutosta tähän. Vaikka se olisi ollut meidän kohdalla huonompi juttu että vapaat olisi “pakotettu” jakamaan tasaisemmin, niin yhteiskunnallinen merkitys on niin paljon suurempi. Tässä tilanteessa halusimme siis jakaa perhevapaat näin, mutta tilanteen ollessa toinen, olisimme sopeutuneet myös siihen.
Hyvä teksti!!! Ja nimenomaan vaikka on äidille hyvä päätös jäädä kotiin niin muutos on tervetullut!